torstai 31. joulukuuta 2020

kestovanulappu ja säilytyspussi

Leikkaa yksi flanelli tai trikoo ympyrä, yksi frotee ympyrä ja yksi college, trikoo tai flanelli ympyrää kestovanulappua varten alla olevan kaavan mukaan. Kaava-arkissa on kaksi erikokoista ympyrää, pienemmän halkaisija on 5cm ja isomman 6,5cm. Suositteltavaa olisi tehdä vanulappu isommalla kaavalla.



Ompele palat siksakilla yhteen niin, että frotee jää muiden kerrosten väliin. Leikkaa reunat siisteiksi.

Yllä olevat ympyrän kaavat ovat tehty Photo Shop - ohjelmalla.

Näin tehdään ympyrä Photo Shop -ohjelmalla:


I vaihe

II vaihe

III vaihe

IV vaihe

V vaihe

VI vaihe

VII vaihe

VIII vaihe

IX vaihe

X vaihe

XI vaihe

XII vaihe

XIII vaihe

perjantai 31. heinäkuuta 2020

Onko etikkapesusta apua? Lähtevätkö hajut ja pysyvätkö värit?

Minulla oli ongelma. Nimittäin aurinkorasvan hajun saastuttamat tekstiilit. Etsin vastausta netistä, mutta en löytänyt vastausta. Muillakin taisi olla enemmän ongelmia hien kanssa ja värien lähtevyyden kanssa. Joten ei kun "testilaboratoriota" pystyttämään, etikkapullot keittiöstä kosteisiin tiloihin ja pyykkäämään. Kysymyksenasetteluni, etikkapesu: lähteekö aurinkorasvan haju vaatteista, ei ollutkaan yhden päivän pyykkäys vaan venyi venymistään. Onneksi Clara O:n talossa ollaan kärsivällisiä, eikä heti ensimmäisen nikaran sattuessa heitetä lusikkaa nurkkaan, joten tässä selostus etikkapesusta:

Päätin vihdoin kokeilla pitkän tuulettamisen jälkeen todella voimakkaasti hajuaisteja ärsyttävään aurinkorasvan hajun poistoon etikkapesua. Haju on peräisin Eucerin ja Yves Rocher aurinkorasvoista. Yves Rocherin tuotetta en löytänyt netistä, mutta Euearin ainesosat ovat: Aqua, Homosalate, Octocrylene, Glyseriini, Dicaprylyl Carbonate, Alcohol Denat, Butyl Methoxydibenzoylmethane, Ethylhexyl Salicylate, Bis-Ethylhexyloxyphenol Methoxyphenyl Triazine, C18-36 Acid Triglyceride, Ceteareth-20, Phenylbenzimidazole Sulfonic Acid, VP/Hexadecene Copolymer, Glycyrrhiza Inflata Root Extract, Glykyrretiinihappo , Acrylates/C10-30 Alkyl Acrylate Crosspolymer, Trisodium EDTA, Ethylhexylglycerin, 1,2-Hexanediol, Phenoxyethanol. Yves Rocherin tuotteella on kuitenkin sama aurinkorasvan ominaishaju. Tämä kemikaalikimaran tuoksu on kuin nyrkki vasten kasvoja, eikä se lähde normaalipesussa eikä tuulettamalla. Se pilaa vaatteet käyttökelvottomiksi. Saan tuosta kemikaalikoktailista armottoman päänsäryn, joten aistinvarainen arviointi hajuaistin avulla ei ole mitään herkkua, mutta pakkohan se oli tehdä ja kokeilla lähteekö haju millään pois, olihan kyse noin 1000-2000 euron tekstiilimytystä.

Aistinvarainen arviointi on ollut minulle aina helppoa - omaanhan superhyvän haju- ja makuaistin lisäksi myös haukan näkökyvyn, mutta sanottaneen jo tässä vaiheessa, että tämä etikkapesukoe on vain yhden aurinkorasvahajun saastuttaman tekstiilimytyn epätoivoinen pelastusyritys. Joten lähdetäänpä puimaan tapausta, miten aurinkorasvan haju lähtee vaatteista.

Ensin totta kai pesin vaatteet normaalisti niiden pesuohjeiden mukaan, kun huomasin, ettei haju lähde. Tuuletin niitä. Ei auttanut, haju pysyi. Vaatteiden päälle kasaantui muita vaatteita, jotka olivat menossa pesuun ja haju tarttui niihinkin.

Toiveet etikkapesusta olivat niin suuret, että tein virhearvioinnin ja laitoin samaan tummien tekstiilien koneeseen vaatteita, jotka eivät vielä haisseet. Tällöin haisevat vaatteet olivat olleet puoli tuntia tai tunnin etikka-vesiliuoksessa (liuoksen suhde: 1/2 dl etikkaa 5 litraan viileää vettä). Tämän seoksen kun piti saada pinttynytkin hienhaju pois vaatteista. Minulle sellainen on täysin vierasta "tytöt ei hikoa" eivätkä tuntemani pojatkaan ;) Pesuaineessa ei ollut zeoliittia, kuten ohjeissa kerrotaan. Se ei kuitenkaan vienyt hajua vaatteista, vaan pesun jälkeen minulla oli entistä enemmän aurinkorasvan hajun saastuttamia tekstiilejä.

Lisäksi jotkut kertovat etikkaa käytettävän pesukoneeseen yksi teelusikallinen pesuveteen 10 litraa kohden väriä sitomaan, jos huuteluvaiheessa lähtee väriä. Etikkaa voi lisätä huuhteluveteenkin kaksi ruokalusikallista huuhteluainelokeroon. En tiedä mistä tällaiset ideat ovat saaneet alkunsa, mutta kemiallisesti ruokaetikka on yhtä kuin etikkahappo, eli kuuluu liuottimiin. Liuottimia luulisi myös arkijärjellä käytettävän ennemminkin jonkin aineen poistoon kuin sen sitomiseen. Kuten esim. Marttojen sivulla tahranpoisto-ohje: "[e]tikka laimennetaan 1:1 veteen (vahingoittaa asetaatti-, triasetaatti- ja polyakrylaattikuituja)". Aistinvaraisesti arvioituna näin kävikin, poistopesuvesi koneessa oli tavallistakin mustempaa. Mustat vaatteet myös värjäsivät vaaleampia vaatteita harmaasävyisiksi.

Koska 0,5-1 tunnin liotus ei auttanut, kokeilin myös yön yli liotusta. Niinkin kerrotaan tehtävän, mutta tulos oli yhtä laihanlainen kuin lyhyemmälläkin liotuskerralla. Eivätkä ne väritkään pysyneet ;) Pesuvesi oli niin mustaa, että olisi pitänyt ottaa talteen ja värjätä sillä kankaita mustiksi :D

Koko aurinkorasvan hajun saastuttamien tekstiilien hoitaminen käyttökuntoon tuntui olevan todellinen fiasko. Mitä minulla sitten jäi käteen tästä projektista? Opinhan paljon mm. "ekologisesta" hajujen poistosta ja että aurinkorasvan haju ei lähde millään (ainakaan kotikostein) tekokuituvaatteista - siihen eivät auta tuuletukset, etikkapesut, eivätkä muut hajut (sitruunan hajuinen nestemäinen original Dr. Beckmann -tarhanpoistaja). Luonnonkuiduista aurinkorasvan hajusaaste kuitenkin tuntui lientyvän. Luulen saaneeni pelastettua kreikkalaista designia ja käsityötä olevan pellavamekon, joka maksoi mansikoita ja hiukan vielä hunajaa päälle. Pesin sen vielä kaiken edellä listaamani jälkeen 60 asteen pesussa, luonnonkuiduthan pitäisi kestää kuumatkin pesut - värjäys tai muu käsittely yleensä madaltaa pesuastetta. Omatekemäni villakangashame huopui niin pahasti käsittelyissä, että heitin sen tekokuituvaatteiden kanssa roskiin (40 asteen pesu). Myös muut villa-polyesterivaatteet huopuivat, säärystimet (Novitan Isoveli) ja villasukat (Novitan Nalle tai 7 veljestä), villasukat myös kutistuivat pahasti, joten ei nähtävästi voi suositella tuollaista käsittelyä villa-polyesterisekoituksille. Jätin hyvästit uimapuvulle, kahdelle bikinille, todella monelle rintaliiville (kaikki taisi olla Gossardin todella ihania rintaliivejä), monelle huiville, tekokuituneuleelle, jne. Nyt ainakin tiedän, että etikka on samanlaista humpuukia hajun poistossa kuin kahvipurutkin (kokeiltu haisevaan vanhana ostettuun tuoliin - roskiin meni). Ei niillä mitkään hajut lähde pois. Jos haju on pinttyvää laatua kuten näköjään aurinkorasvan haju, ei sitä taida räjäyttää pois edes ydinpommi.

Lyhyesti:


Kokeilematta
  • 50-50 pesujauhe-ruokasoodaseos (valkoisia vaatteita vielä ruokasoodan kanssa muovipussissa odottamassa, ei etikkapestyjä)

Kokeiltu seuraavia
  • normaalipesu 
  • tuuletusta ja taas tuuletus, joka välissä tuuletusta 
  • 1/2 dl etikkaa 5 litraan viileää vettä, liuotus 1/2 - 1 tuntia, pyykinpesuaineessa ei saa olla zeoliittia 
  • 5l vettä ja 2dl etikkaa, yön yli, normaali pesu + ruokasoodaa huuhteluainelokerossa, pyykinpesuaineessa ei saa olla zeoliittia 
  • original Dr. Beckmann -tarhanpoistaja 

Etikkapesun tulos
  • keinokuidut - ei toimi, edelleen haju on todella voimakas 
  • luonnonkuidut - kyllä voinee sanoa, että haju laimentuu 
  • vahingoittaa asetaatti-, triasetaatti- ja polyakrylaattikuituja 
  • villaseokset huopuu ja kutistunee 
  • väriä ei sitoudu vaan päin vastoin, irtoaa pesussa

Kysyin vastausta ongelmaan Eucerilta ja Yves Rocherilta. Vastaus...

torstai 9. tammikuuta 2020

Chou Chou -nuken prinsessa alushousut teko-ohje





Tarvikkeet:

puuvillakangas, yksi pala 2,0-2,5cm kuminauhaa (kuvan mallinuken vyötärökuminauhan pituus noin.39cm, kuja hiukan ahdas 2,5cm kuminauhalle) ja 2kpl 21cm palaa 0,7cm kuminauhaa

(Kaava on A4-tulosteena ohjeen alla.)

Leikkaaminen:
Piirrä kaavan mukaan etukappale ja takakappale. Lisää leikattaessa saumanvarat. Leikkaa vielä kaksi 9cm x 57cm palaa lahkeensuun röyhelöksi. Nämä palat eivät tarvitse saumavaroja. Huolittele siksak-ompeleella.

Ompeleminen:


  1. Ompele lahkeiden sivu- ja sisäsaumat. 
  2. Ompele haarasauma jättäen takakappaleiden alavara osuus ompelematta. 
  3. Taita vyötärö taitetta pitkin nurjalle puolelle. Ompele alavara kiinni kaavan tikkaus kohdasta. Näin syntyy vyötörö kuminauhalle kuja. 
  4. Pujota vyötärönkujaan kuminauha. Ompele kuminauhan päät yhteen siksak ompeleella tai jos ompeleminen koneella tuntuu hankalalta lyhyen kuminauhan vuoksi, ompele kuminauhan päät yhteen käsin. 
  5. Taita lahkeen suu merkin kohdalta. Tällöin muodostuu kuja kuminauhalle. Ompele lahkeen suut.
  6. Ompele 9cm x 57cm palat renkaiksi. Taita  renkaat kaksin kerroin, jolloin palojen koon tulisi olla 4,5cm x 57cm. 
  7. Ompele näihin renkaisiin rypytyslangat. Rypytä renkaat lahkeensuihin sopiviksi. 
  8. Ompele rypytetty renkas lahkeen suun nurjalle puolelle lahkeensuun reunaan niin että kuminauha mahtuu edelleen kujaan. 
  9. Pujota kuminauhat kujaan. Yhdistä kuminauhat.
  10. Prinsessa-alushousut ovat nyt valmiit. Hyviä leikki hetkiä toivottaa Clara O:n talonväki! 






                                                    *****



Nukenvaippan ohje täältä: Chou Chou -nukenvaippa teko-ohje







sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Intarsianeule suljettunaneuleena: Evil Bear -pipo

Tässä työssä on käytetty todella montaa neulekikkaa.

Langan vaihtoon olen käyttänyt kahta eri tekniikkaa. Käytin langan päättelyn sijaan langan yhdistämistä neulomalla: Langanvaihto - langanpään yhdistäminen neuleeseen. Koska tämä kikka toiminee vain oikein neuloessa (itse en saanut pähkäiltyä miten sen tekisin nurjallapuolen työtä niin, että langat jäävät myös nurjalle puolelle), tein langan vaihdon nurjallapuolella taikasolmulla: How to join your yarn by making a double knot. Tätä ennen olen kuulunut siihen koulukuntaan, jonka mukaan neuletöissä ei tule olla solmuja. Tuskinpa näistä taikasolmuista tulee jatkossakaan mitään joka työssä käytettävää kikkaa. Välillä on kiva poiketa totutusta ja katsoa joskos jokin "uusi tekniikkaa" toimisi "vanhaa" paremmin.

Intarsiakuvion tekeminen suljettunaneuleenakin vaatii pientä kikkailua, koska intarsiakuviota ei oikein voi tehdä suljettunaneuleena ilman, että siitä tuli neulekatastrofimötti, se on tehtävä tasoneuleena. Intarsia työt siis tulee tehdä tasoneuleena, jos ei halua lankojen päättelystä kovaksi pääteltyä möttiä, mutta onneksi siihen on yksinkertainen konsti miten suljetusta neuleesta saadaan tasoneule: Intarsia in the Round with an Invisible Join. Kierroksen alussa tehdään langankierto ja lopussa langankierto neulotaan edellisen silmukan kanssa yhteen. Oikein neulotteassa silmukat tulee kääntää peilikuvikseen ja nurjalla kääntää erisuunnassa olevat silmukat samansuuntaisiksi ja neuloa ne yhteen. Langankiertokohdasta kannattaa tehdä löyhähkö, ettei tarvitse hampaat irvessä käännellä ja neuloa solmukoita.

Koska intarsiakuviossa on yli 2,5cm pitkiä silmukkajonoja ilman värin vaihtoa, samalla värillä neulottuna, tein langanjuoksuja työhön 3-5 silmukan välein. Langanjuoksuista en osaa antaa hyvää netti esimerkkiä.

Intarsiakuvion tein "old school" tyyliin eli piirsin rakseja ruutupaperille. Tällä tavalla on näppärää tehdä helppoja mallikuvioita.

Työssä on käytetty Novitan "7 veljestä" -lankoja ja Addin 3,5mm 40cm pyöröpuikkoja. Addin niklatut puikot tummuvat metalliosasta aikakin minun käytössäni, mutta niillä neuloo lultavasti puoltanopeammin kuin Novitan pyöröpuikoilla, joiden liitoskohtaan silmukat melko useasti jää jumuttumaan ja hadastaa näin ollen neulomista. Addiin puikot ovat niin liukkat että, minä jouduin käyttämään pipoa tehdessä puikkostoppareita, ettei silmukat karkailleet kun työ lepäili koskemattomana, siinä mielessä Novitan puikot ovat huolettomammat.

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Kaulahuivi


kaulahuivi
kaulahuivi
Materiaalit ostettu:
Kankaita.com
Tähti puuvillakangas
Materiaali: 100% Puuvilla
Väri: laivastonsininen
leveys: 142 cm
Paino (g/m²): 110,0
Pesu- ja hoito-ohje: 30 asteen pesu, 1 pisteen silitys, kemiallinen pesu mahdollista, ei rumpukuivausta

Lanka luultavasti ostettu Eurokankaasta kauan sitten.

huomioita: oli pikkuisen jännät paikat saada huivi onnistumaan, kun pois annettujen Moon-lankojen tilalle ei ole vielä raaskittu ostaa uusia lankoja. Bernina-ompelukone ongelmien vuoksi tuli luovuttua Moon-langan käytöstä, sitä kun ei kuulemma kannattaisi käyttää Berninan kokeissa. Tikki ei tällöin ole välttämättä niin hyvää kuin esim. Gütermann-ompelukonelangoilla. Berniinan lankaongelmista olen kirjoittanut ennenkin "Ommeltava kissanpeti -teko-ohje " postauksessa. Onneksi olin jättänyt harsintalangoiksi jotain beige-kultavivahteista lankaa - jonka merkkiä en tiedä - päätin käyttää tuota lankaa tässä työssä, ja ihan OK jälkeä sain aikaiseksi. Huivin saajakin oli onnesta soikeana, kun näki huivin.

Olen hakenut tietoa netistä Bernina-koneemme ongelmiini, mutta en ole saanut muuta selville, kuin että eräällä Kanadassa asuvalla henkilöllä on sama kone kuin minulla ja ongelmia on ollut, eikä niitä ole edes huollossa saatu pois, vaikka kone oli pitkään huoltopaikassa korjattavana. "Sain vain ongelmia" kuulunee siis tämän malliin ominaisuuksiin. Meillä kahdella on käynyt huono tsäkä konetta ostaessa, saimme Berinalta heidän maanantai-kappaleensa. Netistä löytyy myös ylistyksiä kyseisestä koneesta.

Ongelmien poistoon muuallekin tarjotaan kalliita vianratkaisumenetelmiä Berninan osalta. Pikkuisen se ottaa kukkarolle, tuo lankajuttukin, jos joutuu ostamaan noin neljä kertaa kalliimpaa lankaa, värisävyjäkin on tuhoton määrä, eikä kaikkea voi ommella vain mustalla ja valkoisella. Saumurissa, kylläkin, käytän tällä hetkellä vain mustaa ja valkoista lankaa. Joku on pistänyt minuakin paremmaksi ja ompelee saumurilla vain harmaalla langalla. Tämä oli iloinen yllätys: muutkaan eivät hamstraa isoja saumurilankarullia ja hikoile miettiessään - onko sävy juuri se oikea. Itselleni soveltuu paremmin tuo kahden värin käyttö. Teen niin paljon mustista kankaista juttuja, eikä harmaat saumat mustassa vaatteessa ole minun juttuni. Sen vuoksi on ollut alusta lähtien selvää, että käytän saumurissa vaaleille kankaille valkoista ja tummille mustaa tai minkä katson sopivan parhaiten tekeillä olevaan projektiin.

Bernina-saumuriin olen ollut todella tyytyväinen, niin oli helppoa hankkia Jamonen tilalle Bernina-ompelukone. Vielä kun on selvinnyt, että Jamone asiat Suomessa tuppaavat olemaan huonossa kantimissa. Jamonen ostaminen tulevaisuudessakin on hyvin epätodennäköistä Clara O:n talossa. Janomen peitetikkikoneesta kiinnostuttuamme myyjät sanoi, "ettei meillä ole", vaikka ovat Jamone jälleenmyyjiä. Lauttasaaren maahantuoja sanoi, että jälleenmyyjien pitäisi myydä kaikkia Janome-tuotteita, kun kyselimme mistä peitetikkikoneita voi ostaa, kun firma "X" ei jälleenmyy kyseistä tuotetta. Toisessa paikkaa asiakkaan palveleminen ei ollut päätyötä vaan myyjä keskittyi ystävälle juttelemiseen. Asenne oli siis niin nuiva muutenkin asiakasta kohtaan, että ei siinä enää tehnyt mieli toistella Lauttasaaresta saatuja kommentteja. Toiselta paikkakunnalta ostohankinta tiedustelusähköposteihin ei edes vastattu. Ostimme koneen sitten naapurimaasta, siellä kun asiakkaille tarjottiin palvelua ja valikoimaa.

Berninan Herttoniemen maahantuojan huolto oli joustava ja asiantuntevan oloinen, mutta kone alkoi reistailemaan huollon jälkeen aika pian. Emme oikein osaa sanoa mikä koneessa on vikana, joten miten sellaisen ongelman kanssa voi mennä huoltoon. Mitään näkyvää/tunnistettavaa syytä ongelmille ei ole, kuten alussa: kone ei pystynyt tekemään esim. kunnollista siksak-ommelta, koska neulatangossa oli muutaman millin heitto. Neula kilahteli puolakoteloon ja osui kait ihan kunnollakin välillä puolakoteloon - ainakin se on naarmuilla. Nyt ongelmia on enemmän ja eivät kokoaikaisia. Välillä kuulu hankausta, kilinää ja muita ääniä. Rahinaa, jota ei saa pölyn poistolla ja öljyämisellä pois. Paininjalat löpsyy ajoittain kuin lättäjalat.


Yksi hyvä puoli Berniiinassa on Janomeen verrattuna, ettei puola ei pomppaa kesken ompelun pois paikaltaan. Se oli Janome-ompelukoneen yksi inhottavimmista ominaisuuksista. Kun kuuli tietynlaista kolinaa oli lopetettava ompelu ja laitettava puola taas takaisin oikein pesäänsä ja purettava mahdollinen lankasekasotku käsityöstä. Puolakotelon suunnittelu ei ollut ihan onnistuneimmasta päästä, vaikka muuten halppis karvalakki Jamone oli hyvä japanilainen työmies.

perjantai 16. joulukuuta 2016

Lautasliinat


Lautasliinat
Lautasliinat
Materiaalit ostettu:

Nyplätty pitsi 1
Tuotenumero: 24_7189_12
Materiaali: 100% Pellava
Väri: valkoinen
Pesu- ja hoito-ohje: 60 asteen pesu, 3 pisteen silitys, Kemiallinen pesu mahdollista

Cotton Vichy – 0,2 cm, 6
Tuotenumero: 81_5581_015
Materiaali: 100%Puuvilla
Väri: kirkkaanpunainen
leveys: 140cm
Paino (g/m²): 135,0
Pesu- ja hoito-ohje: 40 asteen pesu, 1 pisteen silitys, kemiallinen pesu mahdollista, ei rumpukuivausta

Pellava Medium 29
Tuotenumero: 81_2699_052
Materiaali: 100%Pellava
Väri: hiekka
leveys: 138cm
Paino (g/m²): 245
Pesu- ja hoito-ohje: 40 asteen pesu, 3 pisteen silitys, kemiallinen pesu mahdollista, ei rumpukuivausta

huomioita: ostovinonauhoiassa on se hyvä puoli, että ne ovat tärkättyjä. Itse tehty vinonauha on lötröä, joten sen laittaminen on haasteellisempaa. Varsinkin kulmat saa ostovinonauhalla onnistumaan paremmin. Nyt kulmat on huikan kotikutoisen näköiset, jos oikein tiukasti haluaa kritisoida työnjälkeä. Nyplätty pitsi on, ah niin, kaunista ja hyvälaatuisen oloista, että tätä haluisi ostaa lisää. Pitsiä tässä työssä on sekä etu- että takapuolella. Kankaita.comin "Pellava Medium" -kankaat ovat edullisua, (toistan taas itseäni, mutta minkäs teen kuin samat sanat kuvaavat tätäkin parhaiten) sekä kauniita että hyvälaatuisen oloisia. "Pellava Medium" -kankaiden struktuuri miellyttää ainakin minun silmääni ja värivalikoima on hyvä.

Orient-tyylinen tyyny

Orient-tyylinen tyyny ja itse tehty nyöri Noviten Tennessee-langasta

Nyt sen sitten olen tehnyt, kokeillut neulosjalka #12C (eng. bulky overlock foot #12C) kanssa leikkimistä. Berninan youtube opetusvideo: Tutorial: how to use the BERNINA bulky overlock foot no. 12 and 12C

Ensin kiinnitin Panama-kankaaseen "Vlieseline Solufix" -tukikankaan, koska tuo kangas tarvitsee todella hyvän tuen. Aika mukavasti isonkin noin 50x50cm palan sai kiinnitettyä kankaaseen (tukikankaan tarkka leveys muistaakseni 45,5cm.). Sitten vain lankaa ompelemaan halutulla ompeleella.

Novitan Tennessee-lanka ei ollut mikään maailman helpoin lanka ommella siksakilla kiinni kankaaseen. Sille ominainen kierteiden hajoaminen tuntui tässäkin hommassa olevan ongelma. Esteettisen lopputuloksen  saamiseksi olisi pitänyt ehkä olla paremmin kierteellä pysyvää lankaa, että langankapea siksak ei jätä langan säikeitä ompeleen ulkopuolelle. Paikkaussiksakit ei vaan näytä hyvälle, joten minun laatukriteereillä kaikki olisi saanut mennä kerralla niin kuin kuuluisi. Vastaisuudessa ainakin tiedän, ettei löyhäkierteinen lanka ole paras mahdollinen neulospaininjalalle (varsinkaan jos tekee kaarevia muotoja).

löyhäkierteinen lanka tuotti ongelmia ommellessa


Otti niin paljon päähän, kun en onnistunut ensimmäisen langan ("kulta") kanssa täydellisesti, että oli pakko nukkua yön yli ja miettiä mitä teen työlle. Yö toi omituisen vastauksen: "laita työhän Gütermann kukkapaljetteja". Kai se vastaus tarkoitti sitä, että kokeillaan miltä tuo näyttää valmiina. Gütermann kukkapaljettien laadussa olisi ollut toivomisen varaa. Pahimmat laatuvirheet oli epätasainen väri (ks. kuva) ja se että kukat olivat tasaisia lättyjä, eikä muotin painanteita ollut näkyvissä. Käytin paljettien ompeluun 5mm pituista suoraa tikkiä, se riitti juuri paljetin reikään ja yli menemiseen. Käytin tässä työvaiheessa Avoin koruommeljalka #20C:tä ja apuna pinsettejä.

Gũtermann paljeteissa pahat värivirheet - paljetti osaksi väritön


Paljettien jälkeen palattiin taas neulosjalka #12C pariin, kun kiinnitin itse tehdyn nyörin tyynyn reunaan. Berniina -ompelukoneeni ei millään halunnut ommella nöyriä kiinni kankaaseen. Syykin selvisi vihdoin, miksi tereen ompelu ei koneellani onnistu. Kaikki mahdollinen kun on kokeilu: paininjalan puristus, tikinpituus, ylälangan kireys, uusi kankaaseen sopiva neula, jne. Syy löytynee neulan pidike tangosta. Sitähän oli huollossa siirretty syvyys suunnassa, koska ei kohdentunut oikein. Sitä olisi pitänyt myös siirtää sivusuunnassa hiukan oikealle. Neula voinee osua  paininjalan vasempaan laitaan tikin ollessa vasemmassa ääriasennossa. Huomasimme myös omituiden neulan kallistumisen ääri asennoissa. Emme ole asiantuntijoita, mutta eikö neulan kuulu aina olla pystysuorassa, eikä hiukan vinossa. Nyt neula on äärivasemmalla vasemmalle kallellaan ja äärioikealla oikealle kallellaan. Ei siis varmaankaan mikään ihme, että lanka ei syöty oikein. Alalanka menee neulansilmään läpi ja siihen tyssää ompeleminen. Tuosta neulan asennosta johtunee se kilinä/kolina/helinä, josta koneemme ei päässyt ensimmäisestä huollostakaan huolimatta eroon.

Tkin pituus säädöt oli samat kuin videossa. Tikki oli videon koneen koruommel 19. Paininjalan puristus  ja langankireys oli pari pykälää suuremmat. Jos koneessa ei olis neulatankovikaa uskoisin, että videon säädöt olisi olleet juuri passelit.

Nyörin päätöskohta on aika ruma, mutta en tiennyt miten muutenkaan sen tekisin. Korkeudensäätölevystäkään ei ollut juuri apua tässä työssä, joten päädyin tuollaiseen ei-niin-kauniiseen ratkaisuun.

tekninen pähkinä: nyörin päättely tuotti pään vaivaa



Mieleen tulee koko projektista lasten peruskoulun käsityötunneilla tehdyt räpellyset, mutta kait se kaukaa katsottuna on ihan siedettävä ;)

tyynyn toinen puoli