Moni muistanee koomisen pätkän televisiosta, jossa joku
henkilö yrittää kuivattaa mikrouunissa alusvaatteitaan. Kuulostaa toki huikan
naurettavalta mikrottaa alusvaatteita, mutta onko se sittenkään niin
naurettavaa, kun moni meistä kuitenkin lämmittelee kauratyynyjä mikrossa edes
ajattelematta palovaaran riskiä. Luotamme, että kauratyynyn valmistajat ovat
tehneet meille turvallisen tuotteen, ja uskallamme jopa itse tehdä sellaisia.
Luonnonkuitujen etu synteettisiin kuituihin nähden on se,
että ne eivät sula ennen syttymistään. Synteettiset kuidut palaessaan saavat
pahaa jälkeä aikaiseksi, esim. ihoa on huomattavasti vaikeampi pelastaa, jos
palaneella ihmisellä on ollut päällään tekokuituja. Moni vastuullinen ja
itsestään huolehtiva luonnontieteilijä välttääkin töissään ollessaan
tekokuituja, jos siihen kuuluu laboratoriotyöskentelyä paloturvallisuussyistä.
Tyypillinen mikrossa lämmitetyn materiaalin lämpötila jää
alle 100 °C:n. Sitä on ehkä hyvä verrata saunan lämpötilaan, johon meidän
leveyspiirillä viedään mitä milloinkin mukanamme. Saunan lämpötila on 70-100 °C,
kovat löylyt kohoavat jo 105 °C. Mikron lämmittämä tuote on siis lähellä kuumimpia
saunan löylylämpötiloja. Laittaisimmeko siis mikroon samoja asioita kuin viemme
saunaan? Saunamyssyt ovat yleensä pellavaa tai puuvillaa, mutta joissain
myssyissä on tarranauhoja, jotka ovat joko nylon- tai polyesteri-valmisteisia, elastaani-kuminauhojakin
käytettäneen näissä yhden koon tuotteissa.
Synteettisten kuitujen sulamispisteet ovat hyvinkin
vaihtelevia. Sulamispisteeseen vaikuttaa moni asia, esim. materiaalin valmistuksessa
käytetyn raaka-aineen puhtaus. Sekoitekankaiden sulamis- tai syttymispistettä
on tämän vuoksi vielä vaikeampi arvioida. Ohut kangas syttyy herkemmin kuin
paksu. Ihonmyötäisyyskin vaikuttaa: ihonmyötäinen syttyy hitaammin kuin väljä.
Myös nukkapintaiset kankaat syttyvät helpommin kuin sileät pintarakenteensa
vuoksi, esim. 100% puuvillasametti. Kuitusekoitesametit, mm. stretchsametti (esim.
puuvilla+elastaani) on paloturvallisuuden kannalta huonompi vaihtoehto kuin 100%
puuvillasametti.
Synteettiset kankaat syttyvät normaalisti korkeammassa
lämpötilassa kuin puuvillaiset, silti puuvillasta valmistetaan suojahaalareita
palovaarallisiin töihin. Tällöin luonnonkuitu on käsitelty
palosuojakemikaalilla, joka tekee siitä hitaasti syttyvän. Lemmikkieläinten
omistajat tietänevät ja luultavasti välttävätkin sisustuksessaan palosuojattuja
materiaaleja. Se on toki haasteellista nyky-yhteiskunnassa, mutta on tutkittu,
että kissojen kilpirauhasongelmat ovat yhteydessä palonestoaineisiin -
nuollessaan itseään kissa saa elimistöönsä näitä terveydelle haitallisia aineita.
Tässä suuntaa antavia sulamis- ja syttymispisteitä eräille materiaaleille:
Nylonin sulamispiste on 190–350 °C.
Polyesterin sulamispiste on 245–260 °C, kuitenkin
materiaalin rakenne alkaa kärsiä jo noin 81 °C:ssa, jolloin kangas saattaa
menettää muotonsa ja venyä.
Elastaanin sulamispiste on 230-290 °C.
Akryylin sulamispiste on 160 °C.
Puuvilla on luonnonkuituna turvallinen. Paloturvallissuutta
ajatelleen se ei sula, mutta voi palaa jo
210 °C:ssa.
Pellava syttyy 255-400 °C:ssa.
Selluloosakuituinen viskoosi syttyy 420 °C:ssa.
Luonnonkuiduista villa (570-600 °C) ja silkki (jo 170 °C joidenkin lähteiden mukaan) ovat
pellavaa ja puuvillaakin parempia paloturvallisuuden kannalta: niitä on todella
vaikeaa saada syttymään. Niiden ei pitäisi syttyä itsestään lämpötilan johdosta,
vaan ne tarvitsevat aina liekin syttyäkseen.
 |
| Syttymislämpötilat eri materiaaleille |
Taulukon lähde:
http://www.electrical-forensics.com/ClothingIrons/ClothingIrons.html
