Tein haastattelukyselyn eräälle henkilölle, jolla on jonkin verran kokemusta kahden eri firman nepparipihdeistä, KAMin K2 Snap Pliersista ja Prymin Variosta.
Q: Voitko kertoa KAM-pihtien hyvistä puolista?
A: KAM-pihdit (kuva 1) ovat tukevat ja niillä saa vahvan
puristuksen melko helpolla.
 |
Kuva 1. KAM 2 Snap Pliers oheisineen. |
Q: Entä Prym-pihtien hyvät
puolet?
A: Prymin pihdit (kuva 2) avautuvat paljon, joten niiden väliin
saa helposti ujutettua työstettävän materiaalin ja nepparit. Vaihtamalla
adapteria pihdeillä voi asentaa neppareiden lisäksi mm. metallisia neppareita, sirkkoja
ja farkkunappeja.
 |
Kuva 2. Prym Vario lisäosineen. |
Q: No, entä sitten KAM-pihtien huonot
puolet?
A: Pihdit ovat ilmeisen huonoa insinöörityötä, vaikka ovatkin
monimutkaisemmat kuin Prymit. KAM-pihtejä ei ole tehty millintarkkaan, joten
ongelmia syntyy pienillä neppareilla. Kokoa 16 olevan nepparin uros-osan aukko
- johon pihdin tappi uppoaa - on jo niin pieni, että pihtien on oltava täsmälleen
mitoitettu työssä onnistuakseen. Käyttämissäni KAM-pihdeissä näin ei ole:
pihdin tappi osuu hieman harhaan, jolloin se vain rikkoo uros-osan
reunan. Tapin harhakohdistus näkyy kuvassa 3 (suurennuksessa olevat punaiset viivat osoittavat miten
paljon tappi osuu harhaan kupin keskiöstä).
 |
Kuva 3. |
Kuvassa 4 näkyy tapin liiskaama nepparin uros-osa.
 |
Kuva 4. |
Lisäksi KAMit kitisevät ja jumittavat uloimpaan auki-asentoonsa.
Ne eivät silti edes aukene tarpeeksi, joten työstettäviä materiaaleja voi olla
hankala saada pihdin väliin. Puristuksen syvimmässä asennossa sormenpäät ovat
kovilla, sillä kahvat menevät liian lähelle toisiaan (kuva 5).
 |
Kuva 5. |
KAMin nettisivujen mukaan pihdeillä ei saa puristella metallisia
neppareita.
Q: Millaisia ovat Prym-pihtien
huonot puolet?
A: Prymin pahin ongelma on helposti hajoava muovinen kuppi,
jota vasten tulee nepparin kantaosa. Toki niitä saa ostettua erikseen, mutta ei
yksistään - mukana tulee tietenkin kupin vastakappaleena toimiva metallinen
tappi ja sitä ympäröivä pehmytmuovinen osa, vaikka niitä ei tarvitse lisää. Sanoisin
sen olevan tyypillistä pakkokauppaa ja materiaalien tuhlausta. Olisikin hyvin
suotavaa, että kuppiosia saisi vahvemmasta materiaalista valmistettuina, esimerkiksi
metallista.
Myös pihdin varret ovat hieman liian kaukana toisistaan
äärimmäisessä auki-asennossaan, jolloin pienikätisten on vaikea tai jopa
mahdoton saada pihdeistä otetta (kuva 6).
 |
Kuva 6. |
Q: Mitä mieltä olet pihtien käyttömukavuudesta?
A: Käytettävyys ontuu hieman kummassakin pihdissä, mutta
kallistuisin silti KAMien puolelle, sillä ne eivät kipeytä kättä aivan yhtä
paljon kuin Prymit. Prymeissä käsi kipeytyy juuri yllä mainitun ison
auki-asennon vuoksi, aiheuttaen ongelmia käden nivelissä. Kenties isokätisille
ne eivät tuota ongelmia.
KAMinkaan käytettävyys ei siis ole sitä mitä toivoisi, mutta
esimerkiksi puristuksen syvimmän asennon aiheuttaman ongelman sormenpäihin voi
kiertää vaihtamalla ote kahden käden puristukseksi heti kun on saanut
materiaalit pihdin väliin alkupuristukseen (kuva 7).
 |
Kuva 7. |
Ei näillä käytettävyysongelmilla ole paljoakaan väliä, jos
tekee vain nepparin tai pari, mutta heti kun työtä on esimerkiksi useita kymmeniä,
alkaa käsien terveys olla jo isompi kysymys.
Q: Onko laadukkuudesta jotain sanottavaa?
A: Laadun heikkoudet ovat jo tulleet mainittua kummankin pihdin
osalta. Vastaan ei ole tullut vielä muita laatuongelmia, kuin Prymissä hajoavat
muovikupit ja KAMissa vinoon kulkeutuva puristustappi.
Q: Mitä muuta haluaisit sanoa?
A: Jos kädet ovat suuret ja nepparien laitto on hyvin
satunnaista, jääden vain yhteen, kahteen neppariin per kerta, voi hyvin tyytyä
Prymeihin. Ne ovat tietyllä tavalla kompaktit, aivan kuin tavalliset pihditkin.
Mikäli kädet ovat pienet, suosittelen ehdottomasti KAM-pihtejä. Jos nepattavaa
on paljon, ovat KAMit luotettavammat, sillä niiden (myöskin muovinen) kuppi ei
hajoa yhtä helposti. Tällöin täytyy vain muistaa käyttää vähintään nepparia
kokoa 20, joka on yleisin koko.
Kummatkin pihdit käyvät kummankin firman 12-millisiin neppareihin,
eli ei ole väliä kumpaan pihtiin päädyt. Prymillä on vain tämä yksi koko. KAMin
yleisin koko 20 on juuri 12,4mm.
Q: Miten nepparin saa poistettua työstä?
A: Ainakin KAM myy erikseen pihtejä, joilla ainoastaan
irrotetaan neppari. Itse en ole kokeillut sellaisia. KAMin sivuilta löytyy
tietoa muistakin tavoista irrottaa neppari, esimerkiksi kuumentamalla/sulattamalla
litistettyä muovia kolvilla tai liimapuristimen kärjellä, tai poraamalla
liitoskohta.
Itse olen irrottanut neppareita kirurgin veitsellä; suikaloin
aluksi veitsen terävällä kärjellä litistettyä muovia vähän kerrallaan, sitten
väänsin lattapäisellä ruuvimeisselillä nepparin osien välistä, kunnes se
avautui. Mielestäni kukin voi etsiä itsellensä mieleisimmän menetelmän.
Poraamista en ehkä suosittelisi, sillä siinähän voi helposti porata kankaankin
rikki.
Lopuksi vielä KAM- ja
Prym-neppareiden teknisiä ominaisuuksia:
- KAM -- jenkkiläisen firman nepparit ovat polyasetaalihartsia; tehdas suosittelee alle
40°C lämpöä (KAMin sivuilla käsitellään neppareiden mikroaaltouunitusta, mutta
kattanee kaikki pesu- ja hoito-asiat). KAMilta ei löydy niin kattavaa pesu- ja
hoito-ohjeistusta kuin Prymiltä.
- Prym -- saksalainen yrityksen nepit ovat 100% polyoksimetyleeni (POM); pesu- ja
hoito-ohje: 60°C; pesu, ei valkaisua, normaali rumpukuivaus, silitys enintään
110°C (yhden pisteen); kemiallinen pesu tetrakloorieteenillä